Huomenna 23. lokakuuta Ateneumissa avautuu uusi päänäyttely, joka esittelee ranskalaisen Henri Cartier-Bressonin (1908-2004) mustavalkoisia valokuvia. Osallistuin tiistaina Ateneumissa lehdistötilaisuuteen, jossa keskusteltiin Cartier-Bressonista, ja sen jälkeen pääsin kiertämään läpi koko suuren näyttelyn.

Juuri kun pääsin huhtikuussa bloggaamaan, että Ateneumissa on ensimmäistä kertaa päänäyttelyssä valokuvaajan töitä (lue täältä arvioni Ismo Höltön valokuvanäyttelystä), niin nyt Ateneumissa on jo toista kertaa suuri valokuvanäyttely. Valokuvajournalismin isäksikin kutsutun Cartier-Bressonin retrospektiivinen näyttely sisältää lähes 300 valokuvaa taiteilijan pitkän uran ajalta. Esillä on Cartier-Bressonin ottamia lehtikuvia, maisemakuvia ja muotokuvia niin kuuluisuuksista kuin tavallisista ihmisistä sekä pikkuisia vintage-valokuvia hänen lapsuudestaan ja omasta valokuva-albumistaan.

Hauska sattuma oli, että olin nähnyt joitakin Ateneumissa esillä olevia Cartier-Bressonin valokuvia – kuten tuon yllä olevan ihanan piknik-kuvan – viime kuussa Berliinissä Amerika Hausin näyttelyssä, joka esitteli Leica-kameralla otettuja katuvalokuvauksen helmiä sadan vuoden ajalta.

Cartier-Bresson päätti 23-vuotiaana, että hänestä tulee valokuvaaja. Yllättävää on, että Ateneumin näyttely ei kerro mitään valokuvaajan yksityisestä elämästä, vaikka seinällä on selitetty hänen opiskelunsa ja uransa eri vaiheet. No, selvitin itse jotain. Cartier-Bresson meni 29-vuotiaana naimisiin 33-vuotiaan balilaisen tanssijan Ratna Mohinin kanssa. He olivat naimisissa tasan 30 vuotta. Kolme vuotta eron jälkeen Cartier-Bresson meni naimisiin kuuluisan belgialaisen valokuvaajan Martine Franckin kanssa. Vaimo oli miestään 30 vuotta nuorempi. Pari sai yhden lapsen, tyttären nimeltä Mélanie, ja he pysyivät yhdessä kunnes Cartier-Bresson kuoli 95-vuoden iässä. Ateneumin näyttelyssä on pieniä valokuvia molemmista vaimoista ja tyttärestä, mutta kuvateksteissä ei kerrota, miten valokuvien ihmiset liittyvät Cartier-Bressonin elämään.

Ateneum on muuten uudistanut näyttelyesitteensä ja ne ovat nyt taskukokoisia vihkoja. Kätevää.

Mutta niin, miksi kannattaa käydä katsomassa Ateneumin uusi näyttely?

1. Cartier-Bresson on 1900-luvun tärkeimpiä valokuvaajia ja klassikko. Hän muutti valokuvauksen kielen ja käsityksen valokuvauksesta. Hän inhosi perinteistä kuvajournalismia, joka siihen aikaan kuvasi enimmäkseen vain vallanpitäjiä. Hän halusi valokuvata ihmisiä, joita ei siihen aikaan näkynyt lehtien kuvissa: tavallista väkeä. Hän näyttää usein kuvissaan, että vaikka olisi sota tai muuten levottomat ajat, lapset silti leikkivät kaduilla.

2. Cartier-Bresson oli enemmän innostunut piirtämisestä ja maalaamisesta kuin valokuvauksesta. Hän oli saanut klassisen taidemaalarin koulutuksen ja oli surrealisti, mutta hänen välineensä kamera ikuisti realismia. Tästä syntyy hänen ainutlaatuinen tyylinsä.

3. Pääset näkemään millaista elämä oli muinoin eri puolilla maailmaa, eikä pidä unohtaa kuvien nykykatsojalle sisältämää nostalgista arvoa, kuten kauniita kuvia balilaisista tanssijattarista ja mustapukuisista italialaisista naisista kantamassa leipiä. Cartier-Bresson matkusti vuosikymmenien ajan ympäri maailmaa ja kuvasi aikakausien suuria murroksia. Kun hän matkusteli Kiinassa ja kuuli, että Maon joukot marssivat Pekingiin, hän matkasi heti Pekingiin kuvaamaan tapahtumia. Toisen maailmansodan jälkeen hän kuvasi keskitysleireiltä vapautuvia vankeja.

4. Cartier-Bresson luki paljon kirjoja ja harrasti useita taidelajeja, joten valokuvissa on läsnä kaikki hänen sivistyksensä. Hänen elämäntyönsä perustui inhimillisyyden syvään kunnioittamiseen.

5. Cartier-Bresson on kuuluisa siitä, että hänen valokuvansa ovat täydellisesti sommiteltuja ja mietittyjä. Hän on yhtä aikaa dokumentoija ja taiteilija.

Ateneum, Henri Cartier-Bresson -näyttely
23.10.2015 – 31.01.2016