Torstaina 18. helmikuuta avautuva Ateneumin suurnäyttely esittelee japonismi-ilmiötä Pohjoismaissa. Maalaukset hehkuvat iloisuutta ja tyylikkyyttä sekä rauhaa ja minimalismia. 

Osallistuin tiistaiaamuna Ateneumin lehdistötilaisuuteen ja kiersin sen jälkeen läpi lähes valmiin Japanomania-näyttelyn. Yli 400 teosta levittäytyvät vasta remontoituun kolmanteen kerrokseen. Suosittelen käymään puolessa välissä suurnäyttelyä kahvilla ensimmäisen kerroksen Tablo Ateneumissa!

Japanista tuli ennen näkemättömän suuri muoti-ilmiö Euroopassa ja Yhdysvalloissa kun Japani avautui 1850-luvulla länsimaille. Japanilainen estetiikka alkoi näkyä designissä, sisustuksessa, taiteilijoiden työhuoneissa ja maalauksissa. Japanomania-näyttelyn nimikin jo kertoo, että kyse oli maniasta eli maanisuudesta, kiihtyneestä mielentilasta. Eikä Japani-into oli kadonnut länsimaista minnekään!

Japonismi alkoi vaikuttaa Pohjoismaissa myöhemmin kuin muualla Euroopassa, ja sen huippukausi ulottui vuosiin 1889-1900. Näyttely keskittyy esittelemään vain pohjoismaisia ja japanilaisia kuvataiteilijoita. Näyttely ja siihen liittyvät kirja ovat kansainvälisesti uraauurtavia, koska aikaisemmin on esitelty vain yksittäisten länsimaalaisten taiteilijoiden teosten Japani-viittauksia.

Pohjoismaalaiset omaksuivat japonismin kaikista syvällisimmin, sillä japanilainen mielenlaatu ja luminen talvi olivat pohjoismaalaisille itselleenkin tuttuja. Japonismi opetti myös pohjoismaalaiset taiteilijat katsomaan kotimaansa luontoa uudella tavalla ja arvostamaan sitä. Suomalaiset taiteilijat ymmärsivät nyt Pohjoismaiden talven kauneuden ja kuinka eksoottinen ilmiö lumi on muiden eurooppalaisten silmissä.

Harva sen ajan eurooppalainen pääsi käymään Japanissa, mutta japanilaisten tavaroiden ja taiteen keräily oli mahdollista Euroopastakin käsin. Eurooppalaisiin tavarataloihin ja sitä kautta koteihin saapuivat paperilyhdyt, puupiirrokset, viuhkat ja japanilaiset posliinit. Myös uusi keksintö, postikortti, hyödynsi kuvissaan japanomaniaa.

Japanomanian pääpaikka oli Pariisi, jossa moni suomalainenkin taiteilija maalasi japanilaishenkisiä maalauksia. Mietin, että onhan se vähän hupaisaa, että olen itsekin ollut viehättänyt japanilaisesta estetiikasta jo lapsesta lähtien, vaikka en ole vielä koskaan vieraillut koko maassa! Ateneumin näyttely toimii matkakuumeeseen sekä lääkkeenä että pahentajana…

Yllätyin siitä, kuinka monella tavalla japonismi on vaikuttanut Pohjoismaiseen taiteeseen. En ollut aikaisemmin edes huomannut monia seikkoja, jotka liittyvät nimenomaan japonismiin, kuten maalauksissa esiintyvät viuhkat, japanilaisilla aiheilla kuvioidut kankaat ja huonekalut, joutilaat ihmiset viettämässä vapaa-aikaa, naisen paljas niska, herkät luontokuvat ja kakemono-pystykuvien estetiikka.

Löysin näyttelystä monia lempimaalauksiani, joiden japonismi-piirteet selvisivät minulle vasta nyt! Esimerkiksi olin jo teini-ikäisenä laittanut huoneeni seinälle postikortin Gunnar Berndtsonin maalauksesta Peilin äärellä (1889), jossa limenvihreään silkkipukuun pukeutunut nuori nainen seisoo eteisessä peilailemassa ennen ulos lähtemistä. Yllätyin myös kun kohtasin näyttelyssä Helene Schjerfbeckin, Akseli Gallen-Kallelan, Eero Järnefeltin, Hugo Simbergin, Claude Monetin ja Edvard Munchin tuttuja maalauksia.

Oli myös kiehtovaa nähdä piirroksia ja maalauksia entisajan Japanista. Japanomania-näyttely toimii niin piristävänä kaukomatkana kuin aikamatkana. Ateneumista näyttely matkustaa Tanskan ja Norjan kansallisgallerioihin ja 2018 myös Japaniin.

Jos energiaa riittää, kannattaa katsastaa myös Ateneumin toinen uusi näyttely,  joka sisältää 70 veistosta maailman tunnetuimmalta kuvanveistäjältä, ranskalaiselta Auguste Rodinilta (1840–1917). Ensimmäiseen ja kolmanteen kerrokseen levittäytyvässä näyttelyssä on veistoksia myös kahdelta hänen suomalaiselta oppilaaltaan, Sigrid af Forsellesilta ja Hilda Flodinilta. He eivät ole lahjakkuudestaan huolimatta tunnettuja nimiä taidehistoriassa. Tuohon aikaan naisen oli todella vaikea työskennellä kuvanveistäjänä, koska alan ei katsottu sopivan naisille.

Kävin itse katsomassa Rodinin näyttelyn ystävänpäivänä, minkä tunnelmaan aistilliset veistokset hyvin sopivatkin. Katsoimme illalla näyttelyyn sopien taideväärentäjästä kertovan romanttisen elokuvan Kuinka miljoona varastetaan (How to Steal a Million, 1966), jota tähdittää ihana Audrey Hepburn.

Japanomania-näyttelyyn liittyviä tapahtumia

Pe 19.2. klo 10-16: Changes in the Visual Culture – Japanomania in the Nordic Countries 1875–1918, Ateneum-sali

Konferenssi syventyy japonismi-ilmiöön Pohjoismaissa. Pääpuhujia ovat professori Gabriel P. Weisberg, Minnesotan yliopisto, sekä johtaja Akiko Mabuchi, National Museum of Western Art, Tokio. Konferenssin kieli on englanti. Sisäänpääsy museolipun hinnalla. Ennakkoilmoittautumista ei vaadita. Lisätiedot: http://www.ateneum.fi/tapahtumat/changes-in-the-visual-culture-konferenssi

La 16.4. klo 10–17 Japanomania pohjoismaisessa taiteessa 1875–1918 -näyttelyn teemapäivä

Päivän ohjelma julkaistaan myöhemmin.

Japanomania pohjoismaisessa taiteessa 1875-1918

Näyttely on esillä Ateneumissa 18.2.-15.5.2016.

Artikkelikuva: Kitagawa Utamaro: Aburan talon oiran Osama (ajoittamaton). Antellin kokoelma, Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria/Arja Orbinski.