Koreassa oopperassa seikkaillaan niin metsäneläinten kuin ihmisten maailmassa. Ihaninta ovat suunnittelija Klaus Haapaniemen luoma satumainen visuaalinen ilme ja Leoš Janáčekin kaunis klassinen musiikki. Ovela kettu -ooppera sai kantaesityksensä vuonna 1924 Tšekeissä, ja nyt se on palannut jälleen Suomen Kansallisoopperan ohjelmistoon.
Nämä 10 asiaa yllättivät minut oopperan katsomossa:
- Tuntuuko siltä, että Iittalan Tanssi-sarja on herännyt eloon? Se johtuu siitä, että Klaus Haapaniemi on suunnitellut astiaston ja tekstiilit Ovelan ketun pukujen ja lavasteiden pohjalta (tai toisinpäin). Mystinen, runollinen ja värikylläinen tyyli on saanut vaikutteita muinaisesta itämaisesta ja slaavilaisesta kuvakielestä sekä perinteisistä kansansaduista. Haapaniemi tekee myös kunniaa kyseisen oopperan syntyajoille ripauksella art deco -tyyliä.
- Ovelassa ketussa on poikkeuksellisen paljon tanssikohtauksia oopperaksi. Mietin hetken aikaa oopperan alkaessa, että olenko sittenkin tullut katsomaan balettia. 😀 Tanssillisuus on hieno lisä, ja sitä olisi voinut olla enemmänkin.
- Tarinassa kettu rakastuu toiseen kettuun, ja molempia kettuja esittävät naiset (Hanna Rantala on kettuneiti ja Mari Palo on uroskettu). Queer!
- Oopperassa ei oikeastaan ole yhtenäistä juonta. Se koostuu enemmänkin irrallisista sattumuksista ja yksityiskohdista.
Kuvassa: Hanna Rantala, Pauliina Linnosaari, Jeni Packalen, Ritva-Liisa Korhonen. Kuvaaja: © 2015 Heikki Tuuli / Suomen Kansallisooppera - Hassut hatut! Erityisesti lintukauppiaan kaislikkoa muistuttava hattu ja majatalon emännän talon muotoinen hattu ovat hauskoja.
- Ketun hahmon ristiriitaisuus. Kettu tekee kolttosiaan, mutta saa silti katsojan sympatiat puolelleen.
- Esityksessä on yllättävän paljon eroottista vihjailua ja vitsejä. Esitykseen on selvästi haluttu tasot niin lapsille kuin aikuisille.
- Toisin kuin voisi kuvitella, ooppera ei perustu kansansatuun, vaan toimittaja Rudolf Tesnohlídekin vuonna 1920 sanomalehteen kirjoittamaan jatkokertomukseen. Jatkokertomus taas perustui Stanislav Lolekin eläinpiirroksiin. Säveltäjä Leoš Janáček tosin muutti alkuperäisen tarinan lopun niin, että metsänvartija ampuu ketun, koska hän halusi painottaa tarinan kuvaavan luonnon kiertokulkua.
- Tsekkiläisessä oopperassa lauletaan suomeksi. Esitystä voi siis tulla katsomaan lastenkin kanssa. Oopperaa suositellaan yli yhdeksänvuotiaille.
- Ooppera kestää noin 25 minuutin väliajan kanssa yhteensä vain kaksi tuntia 10 minuuttia.
Näin esityksen pressilipulla sen uusintaensi-illassa lauantaina 14.10.2017.
Ovelasta ketusta on kahdeksan esitystä, joista viimeinen on 9.11.2017. Maksuttomat teosesittelyt ovat to 26.10. ja ti 31.10. klo: 18.15.
Alunperin Ovelan ketun ensi-ilta oli Suomen Kansallisoopperassa 23.1.2015.
Lue lisää Ovelasta ketusta Kansallisoopperan verkkosivuilta.
SÄVELTÄJÄ
Leoš Janáček
MUSIIKINJOHTO
Dalia Stasevska
OHJAUS, VALAISTUS
Immo Karaman
KOREOGRAFIA
Fabian Posca
VISUAALINEN KOKONAISILME
Klaus Haapaniemi
LAVASTUKSEN JA PUVUSTUKSEN TOTEUTUS
Mark Väisänen
VALAISTUS
Matti Leinonen
Sateenkaarenmaalari 