Viirus on muuttanut uutuuttaan hohtaviin tiloihin Jätkäsaareen, mutta luonut lavalle betonihelvetin

mästaren-banner980

Käyn nyt syksyllä näkemiäni teatteriesityksiä läpi takaperoisessa järjestyksessä. 😁

Kävin viime joulukuussa katsomassa Viiruksen Kruununhaan kattokerroksen teatterissa vaikuttavan Allt som sägs –näytelmän (lue arvioni täältä), mutta nyt Viirus on muuttanut ihan uusiin tiloihin. Ilahduin kun lähdin pyöräilemään kämpältäni Punavuoresta ja tajusin, kuinka lyhyt matka sieltä olikaan Välimerenkadulle.

Samana iltana syyskuun lopulla juhlittiin sekä Viiruksen 30-vuotissynttäreitä ja uuden teatterin avajaisia että Mästaren och Margaritan ensi-iltaa. Katutasossa olevassa teatterissa on suuret ikkunat kadulle ja hauskan näköisesti roiskemaalatut seinät sekä sieltä löytyy moderni pohjoismainen ravintola Skøgul. Ulkona amfiteatteri odottaa ensi kesää.

Kuvassa: Iida Kuningas, Tobias Zilliacus, Martin Bahne ja Maria Ahlroth. Kuva: Jonatan Sundström
Kuvassa: Iida Kuningas, Tobias Zilliacus, Martin Bahne ja Maria Ahlroth. Kuva: Jonatan Sundström

Ennen esitystä lainasin lippukassalta tekstityslaitteen. Kävelin mustavalkoraidallista käytävää pitkin saliin, jossa koin yllätyksen. Lavalla oli osa suuresta kaivinkoneesta, lattia oli betonia ja suojapuvuissa olevat näyttelijät kypärät päässä porasivat maata niin että kipinät sinkoilivat. Lavastus tuntui viittaavan Viiruksen kesän jatkuneeseen remonttiin sekä teatterin ulkopuolella olevaan Jätkäsaaren rakennustyömaahan.

Toinen yllätys oli se, että kun esitys alkoi, tekstityslaitteeni ei toiminutkaan… Tuskan hiki otsalla tökin ruutua, mutta tekstitys ei lähtenyt liikkeelle. Ei auttanut muu kuin yrittää ymmärtää näytelmää auttavalla ruotsillani.

Olen onneksi lukenut Saatana saapuu Moskovaan -romaanin teininä 1990-luvun lopulla sekä samaan aikaan nähnyt siitä nuorten tekemän teatteriversion. Muistikuvani olivat tosin aika hatarat.

Jätkäsaaren Viiruksen lämpiössä. Kuva: Elisa Helenius
Jätkäsaaren Viiruksen lämpiössä. Kuva: Elisa Helenius

Sekä Viirus että Kansallisteatteri ovat tänä syksynä tarttuneet neuvostokirjailija Mihail Bulgakovin kuuluisimpaan romaaniin vuodelta 1967. Romaanilla on siis tänä vuonna 50-vuotisjuhlavuosi. Kumpikin teatteri on myös halunnut nimeksi kirjan alkuperäisen nimen Mestari ja Margarita.

Kansallisteatteri on yhdistänyt kerrontatapaan nukketeatteria, Viirus taas tuonut tarinan raksalle. Kansallisteatterin Mestarin ja Margaritan kaikki näytökset on jo loppuunmyyty, mutta Viirukseen on vielä hyvin lippuja saatavilla (älä anna kielimuurin pelottaa!).

Kansainvälisesti tunnetun islantilaisohjaaja Egill Pálssonin johdolla Viiruksessa sukelletaan 1930-luvun Moskovaan, jossa ihmiset ovat sotkeneet asiansa ja salainen poliisi säikyttelee kansalaisia. Saatana naamioituu Woland-nimisen ulkomaisen professorin valepukuun ja huomaa, että ihmiset ovat luoneet helvetin maan päälle. Ohjaaja kutsuu myös lavastusta betonihelvetiksi.

Kuvassa: Martin Bahne, Iida Kuningas ja Robert Enckell. Kuva: Jonatan Sundström
Kuvassa: Martin Bahne, Iida Kuningas ja Robert Enckell. Kuva: Jonatan Sundström

Hilpeän makaaberi tarina sisältää niin yhteiskunnallista satiiria kuin fantasiaa, romanttista rakkaustarinaa ja historiallisen totuuden pohdiskelua. Välillä kerronta siirtyy muinaiseen Jerusalemiin Pontius Pilatuksen pohdintoihin Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta. Romaani on tiiliskivi, joten Viiruksen esityskin on kolmituntinen. Kirjassa on yli sata henkilöhahmoa, joista teatteriversioon on valittu vain tärkeimmät.

Viiruksessa näyttämöllä nähdään muitakin kuin suomenruotsalaisia ja ruotsalaisia näyttelijöitä, kuten ihanat Minna Haapkylä Margaritana ja Iida Kuningas Pontius Pilatuksena ja Hellana. Iida Kuningas tekee lavalla suurimmat muodonmuutokset työmaa-asuisesta raksamuijasta kaapuun pukeutuneeksi Pontius Pilatukseksi ja vielä kimaltavaan iltapukuun verhoutuneeksi femme fataleksi. Erityisesti loppukohtaus, jossa Margarita eli Minna Haapkylä liihottaa keinussa discopallon valossa, on kaunis.

Kuvassa: Maria Ahlroth, Tobias Zilliacus, Martin Bahne, Robert Enckell, Ville Kabrell ja Minna Haapkylä. Kuva: Jonatan Sundström
Kuvassa: Maria Ahlroth, Tobias Zilliacus, Martin Bahne, Robert Enckell, Ville Kabrell ja Minna Haapkylä. Kuva: Jonatan Sundström

Väliajalla vein tekstityslaitteen lippuluukulle, mutta henkilökuntakaan ei saanut tekstitystä toimimaan. Ongelma on nyt varmasti jo korjattu. Latasin sitten tekstitysohjelman väliajalla omaan älypuhelimeeni, ja näin suomen kielinen tekstitys toimikin hyvin. Olin aluksi kuvitellut, että luurini on niin vanha, ettei siihen voisi ladata THEA-sovellusta, mutta onneksi lataus onnistui.

Olin tosin valinnut tyhmästi istumapaikan eturivistä, niin että kännykän vilkuiluni näkyi selvästi sekä samalla tasolla olevalle lavalle että katsomoon, mikä saattoi vaikuttaa siltä, kuin olisin vain surffaillut kännykälläni. Suosittelenkin tekstitystä seuraaville istumista takarivissä ja reunassa.

Näin esityksen pressilipulla ensi-illassa 29.9.2017.  

Mästaren och Margarita Viiruksen verkkosivuilla

Näytöksiä on 9.12.2017 asti. Esitys tekstitetään suomeksi, englanniksi ja venäjäksi.

Esityksen kesto: 3 tuntia ja 10 minuuttia väliajalla

Teksti: Michail Bulgakov
Ohjaus & dramatisointi: Egill Pálsson
Lavastus & pukusuunnittelu: Milja Salovaara
Säveltäjä & muusikko: Ville Kabrell
Valosuunnittelu: Lauri Lundahl
Näyttämöllä: Maria Ahlroth, Martin Bahne, Robert Enckell,
Minna Haapkylä, Iida Kuningas, Oskar Pöysti, Tobias Zilliacus

Jätä kommentti