”Eivätkö nuo Enkelit olekin oikeasti naisia?” seuralaiseni kysyy minulta väliajalla.

”Ei, he ovat kaikki miehiä!” vastaan, koska olen jo ehtinyt lukea asiasta.

Helsingin kaupunginteatterin miespuoliset näyttelijät ovat todella hyvin muuntautuneet Enkelit-ryhmän vietteleviksi drag queeneiksi. Esityksen loputtua Suuren näyttämön yleisö taputtaa seisaaltaan ja hämmentyneet esiintyjät palaavat yhä uudestaan lavalle. Ensi-illan hurmoksen perusteella Kinky Boots -musikaalin voi sanoa olevan hitti.

Eikä ihme, sillä esitys tarjoaa mielettömiä asuja, upeita tanssinumeroita, koskettavan tarinan ja sukupuolirooleilla leikittelevää drag-taidetta.

Kinky Boots sijoittuu tämän päivän Englantiin ja siellä perinteiseen miesten jalkinetehtaaseen. Nuori mies Charles Price (Petrus Kähkönen) perii konkurssikypsän tehtaan isältään. Törmättyään Lontoossa drag queen Lolaan (Lauri Mikkola), Charles päättääkin kokeilla kenkien valmistamista drag queeneille.

Tehtaan työntekijöiden arkinen look tarjoaa hyvän vastakohdan Lolan ja hänen enkeleidensä sähäköille asuille. Lavastus on hienoa ja tarkkaa työtä, mutta ei tarjoa mitään suurempia oivalluksia, paitsi loppukohtauksen jättisuuret kengät.

Näin vasta pari vuotta sitten amerikkalais-brittiläisen elokuvan Kinky Boots (2005). En tiennyt etukäteen, millainen hittielokuva on kyseessä, joten elokuvan erinomaisuus yllätti minut.

Yhdysvaltalainen Harvey Fierstein käsikirjoitti elokuvasta musikaalin, johon sävelsi ja sanoitti musiikin laulaja Cindy Lauper. Musikaali sai ensi-iltansa Broadwaylla huhtikuussa 2013, ja suosittua musikaalia on sen jälkeen esitetty ympäri maailmaa. Nyt Kari Affman ja Hanna Kaila ovat kääntäneet suomeksi vuorosanat ja laulut.

Musikaalissa erityisen koskettavaa on sen kaunis sanoma. Perusporvari Charlesin on välillä vaikea hyväksyä värikästä Lolaa, vaikka Lolan uudenlaiset ideat ovatkin pelastamassa tehtaan. Tehtaan kovisäijän Donin (Tero Koponen) on taas vaikea hyväksyä sekä Lolaa että hänestä nynnymäistä Charlesia. Sekä Charlien että Lolan eli Simonin isien on ollut vaikea hyväksyä aikuisten poikiensa omia elämiä. Lola taas on musikaalin kypsin hahmo, joka auttaa muita hyväksymään niin itsensä kuin muut sellaisina kuin he ovat.

Ja sitten se kriittinen osuus. Musikaali ei saanut minua ihan samanlaiseen hurmokseen kuin muuta yleisöä. Koin, että kyseessä on aika turvallinen koko perheen drag-esitys. Pidän vähän kokeellisemmasta, feministisemmästä ja queerimmasta menosta.

Vaikka esitys käsittelee ristiinpukeutumista, niin siinä ei ole yhtään queer-hahmoa. Toki ymmärsin jo etukäteen, että Kaupunginteatteri suuntaa Suuren näyttämön kalliit produktiot niin sanotulle isolle yleisölle ja kaihtaa siksi kovin vaihtoehtoisia tarinoita.

Repliikeissä korostetaan, että Lola on hetero, vaikka hän pukeutuukin naiseksi. Toki tämä valinta rikkoo stereotypiaa siitä, että kaikki drag queenit olisivat homoja. Tosin tarinaan ei ole kirjoitettu Lolalle rakkaussuhdetta, koska sitten olisi olemassa se riski, että lavalla nähtäisiin naiseksi pukeutunut mies tai edes meikattu mies suutelemassa naista. Charlie Price taas on kaikin tavoin tavallinen heteromies, joka suunnittelee häitä pitkäaikaisen tyttöystävänsä kanssa.

Musikaalissa ei ole myöskään itsenäisiä naishahmoja eikä drag kingejä. Tarina on ennen kaikkea miesten tarina, ja musikaali kertoo pohjimmiltaan isien ja poikien välisistä suhteista, niin Lolan / Simonin kuin Charlien vaikeiden isäsuhteiden kautta.

Tarinassa on kaksi vähän isompaa naisroolia, mutta kumpikin hahmoista on esillä vain suhteessaan Charlieen eli he ovat häneen ihastuneita naisia: Charlien kihlattu Nicola (Raili Raitala) ja Charlien työkaveri Lauren (esityksessä komediannen kyvyillään loistava Anna Victoria Eriksson). Kuten seuralaiseni sanoi, jos Charlien ympärillä ei pyörisi naisia, olisi olemassa se riski, että tarinassa voisi nähdä seksuaalista jännitettä hänen ja Lolan välillä.

Toki tarinan voi nähdä myös feminiinisyyden juhlana (drag queenithan juhlivat supernaisellisuutta) ja miesten kapean roolin laajentamisena. Pitkäaikainen työkaverikin hullaantuu Charlieen vasta kun hänestä tulee esiin rohkeampia puolia. Erityisen kutkuttava ja rajoja venyttävä on Mikä mies -kappale, jonka aikana drag queen Lola tanssittaa tehtaan naisia. Kaikki tehtaan naiset ihailevat Lolaa: jännittävää ja naisia hyvin kohtelevaa miestä.

Helsingin Kaupunginteatteri järjesti tämän viikon torstaina ensimmäistä kertaa ennen ensi-iltaa myös etkot ravintolassa ja esityksen jälkeen jatkot teatterin lämpiössä. Sain ilokseni kutsun molempiin tapahtumiin. Etkot olivat ravintola Graniittilinnassa pari tuntia ennen esityksen alkamista, ja suuntasin sinne avecinani olleen ystäväni Martan kanssa.

Saimme heti Graniittilinnaan astuttuamme kuohuviinilasit kätösiimme. Siirryimme siitä ravintolan puolelle ihailemaan vieraiksi kutsuttuja suomalaisia drag queeneja ja juhlavieraiden hienoja asuja. Ohjaaja Samuel Harjanne, 31, piti iloisen puheen ravintolassa.

Kuohuviiniä, drag queeneja ja upeita asuja  — on mainittava myös musikaalin työryhmän miesten kimaltavat korkeakorkoiset saappaat —  riitti myös Kaupunginteatterin lämpiössä ennen esitystä. Väliajalla saimme nauttia Kinky Boots -leivokset, jotka olivat sekä söpön näköisiä että herkullisen mansikkaisia. Kannattaa testata nimikkoleivos, jos menet katsomaan esityksen!

Lue lisää Kinky Bootsista Kaupunginteatterin verkkosivuilta

Ensi-ilta oli 30.8.2018. Viimeinen näytös on 31.12.2018.

Esityksen kesto on noin 2 t 35 min sisältäen väliajan.

Harvey Fierstein
KÄSIKIRJOITUS

Cyndi Lauper
MUSIIKKI JA LAULUJEN SANAT

Geoff Deane
KÄSIKIRJOITUS

Tim Firth
KÄSIKIRJOITUS

Kari Arffman
SUOMENNOS

Hanna Kaila
SUOMENNOS

Samuel Harjanne
OHJAUS

Eeva Kontu
KAPELLIMESTARI

Gunilla Olsson-Karlsson
KOREOGRAFIA

Peter Ahlqvist
LAVASTUS

Tuomas Lampinen
PUVUT

William Iles
VALOSUUNNITTELU

Kai Poutanen
ÄÄNISUUNNITTELU

Henri Karjalainen
NAAMIOINTI JA KAMPAUKSET