Olen käynyt elämäni aikani sen verran paljon katsomassa balettia, että olen nähnyt oopperan katsomossa kaikki klassikot, ja jouluesitykset jo moneen kertaan. Siksi ilahduinkin paljon, että Kansallisooppera on tuonut ohjelmistoonsa uuden baletin, Saiturin joulun. Vaikka Saiturin joulu on usein nähty näytelmä teattereissa, siitä on harvoin tehty ja esitetty balettiteoksia. Edellinen vierailuni Kansallisoopperassa tapahtui myös jo viime vuoden syksyllä, kun kävin katsomassa Tripla — World Wide Dance -tanssiesityksen, joten oli jo korkea aika suunnata Töölönlahdelle.

Kun salin olet menivät kiinni ja esitys alkoi, tajusin tehneeni virheen: en ollut muistanut hakea myyntikojulta käsiohjelmaa. Balettiteoksia on usein vaikea ymmärtää, jos ei tiedä etukäteen, ketkä esiintyvät missäkin kohtauksessa ja mitä niissä tapahtuu.

Onnekseni pärjäsinkin ihan hyvin, koska tarina on sen verran tuttu sekä Kansallisoopperan esitys on baletiksi selkeä. Tai ainakin baletin juoni tuntuu kohtalaisen helpolta ymmärtää, jos tuntee kirjan. Olen nähnyt Saiturin joulun myös teatteriesityksenä Kansallisteatterissa vuonna 2015 (lue arvioni täältä) sekä lukenut tai kuullut kirjan moneen kertaan lapsena. Toki tarina ei ollut ihan tuoreimmassa muistissani mutta tarpeeksi, jotta pysyin kohtalaisen hyvin kärryillä katsomossa. Väliajalla noudin sitten käsiohjelman, ja luin siitä tiiviit kohtauskuvaukset.

Pääsin istumaan pressilipullani erinomaiselle paikalle, eli permannon 10. rivin keskelle. Permanto olikin muuten loppuunmyyty. Pahaksi onnekseni vain suoraan edessäni istui pitkä ja harteikas mies, joka peitti näkyvistäni lavan keskikohdan. Tajusin tämän vasta kun esitys oli jo alkanut, joten en tohtinut puhua kesken näytöksen. Väliajalla onneksi rohkaistuin ja ystävällisesti pyysin miestä istumaan matalampana, ja ilokseni hän vain nauroi hyväntuulisesti ja suostui. Hän sanoi, että olisin voinut sanoa asiasta jo aiemmin. Lisäksi hän todella istui toisen puoliajan niin ”retkottaen”, että näin lavalle ongelmitta.

Ja sitten itse esitykseen! Saiturin joulu tunnetaan myös nimellä Joulutarina (englanniksi usein lyhennettynä A Christmas Carol), ja se on Charles Dickensin kirjoittama lastenkirja vuodelta 1843. Kyseessä on brittiläisen joulun peruskertomus. Lyhyesti sanottuna tarina kertoo vanhasta, varakkaasta, kovasydämisestä ja saidasta Ebenezer Scroogesta, jonka luo tulee käymään neljä aavetta: hänen entisen kollegansa Jacob Marleyn haamu, Menneiden joulujen henki, Nykyisen joulun henki ja Tulevien joulujen henki. Aaveet ohjaavat häntä parannukseen rahakeskeisestä elämäntyylistä.

Ajattoman tarinan sanoma kertoo hyvyydestä ja oikeudenmukaisuudesta. Toki vanha tarina on myös aika perinteisen perhekeskeinen.

Tekijät ovat tunteneet kirjan ja sen maailman hyvin, koska esityksen on toteuttanut brittiläinen työryhmä. Birminghamin Royal Ballet’n taiteellisena johtajana toiminut koreografi David Bintley on luonut Kansallisbaletille aiemmin myös Tuhkimo-baletin. On yhä harvinaista herkkua saada kuulla naispuolisen säveltäjän teos, ja uuden musiikin Saiturin jouluun on säveltänyt lontoolaistaustainen Sally Beamish. Musiikin tyyli vaihtelee iloisesta aavemaisen pelottavaan, ja mukana on jouluisia kelloja sekä kaduilta kuuluvia ääniä kuten joululauluja, posetiivin soitantaa ja kaupustelijoiden huutoja. Näyttävät puvut ja lavastuksen on suunnitellut Lontoossa työskentelevä Anna Fleischle, joka on aiemmin toteuttanut lukuisia tuotantoja niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin.

Esitys on tosiaan visuaalisesti satumaisen upea runsaudensarvi. Lavasteiden ja pukujen taika vie katsojan 1800-luvun Lontooseen, niin ylemmän keskiluokan prameisiin juhliin kuin köyhien vaatimattomampiin oloihin. Kun väliajan jälkeen verho aukeaa ja edessä avautuu mieletön lahja-ja herkkuvuori, yleisöstä kuului ihastuneita huudahduksia. Tanssijoilla taas on tavallista peittävämmät asut eikä tuttuja tutuja ja trikoita, koska liikutaan siveässä viktoriaanisen Englannin miljöössä.

Teos käsittelee yhteisöllisyyden voimaa, ja koreografia koostuu ennen kaikkea ryhmäkohtauksista. Lavalla tapahtuukin jatkuvasti niin paljon, ettei kaikkea ehdi edes rekisteröidä. Pelkästään jokainen uniikki puku on niin kaunis, että yritin vain nopeasti ehtiä tarkastella niitä kaikkia.

Tanssijat ovat varmaan nauttineet, kun he ovat saaneet niin herkullisia rooleja. Esimerkiksi lapsi-Scroogen satukirjojen lempihahmot heräävät eloon. Pidin todella paljon hengistä, ennen kaikkea pitkäsormisesta ja viikatemiehen mustaan kaapuun pukeutuneesta Tulevan joulun hengestä.

Tarinassa on ilon ja kauhun lisäksi myös koskettavia tasoja. Tavallaan on ironista, että pyntätty yleisö istuu yli sata euroa maksavilla paikoilla liikuttumassa köyhän perheen ramman ja sairaan pikkupojan Timin sekä nälkiintyneiden orpolasten kohtaloista. No, jos joidenkin on hyvä miettiä yhteiskunnallista eriarvoisuutta, niin hyväosaisten ihmisten. Yhteiskunnallisesti kantaaottava sanoma uppoaa myös parhaiten käärittynä kimaltavaan lahjapakettiin.

Vanha Scrooge on koko ajan lavalla, mutta hän ei tanssi kuin vasta viimeisessä kohtauksessa, kun on vihdoin iloinen ja saanut aidon kontaktin muihin ihmisiin! Yllätyin muuten siitä, kuinka paljon Saiturin joulussa on sooloja miehille, selvästi enemmän kuin naisille. Aloin jopa lievästi ärsyyntyä siitä, että lähes joka kerta kun lavalle tuli uusi hahmo vetämään pienen soolon, niin tämä oli mieshahmo. Toisaalta, kerrankin näin päin.

Kansallisooppera pelaa viisaasti varman päälle, koska jokaiseen keskeiseen rooliin on kiinnitetty neljä tanssijaa, joten pahempikaan flunssa-aalto tanssijoiden keskuudessa ei peru näytöksiä. Tästä esityksestä ei voi myöskään puhua mainitsematta monia suloisia lapsirooleja. Pikku-Timin roolissa oleva lapsi jopa laulaa lavalla muutamaan otteeseen!

Toivottavasti tämä baletti jää Suomen kansallisoopperan joulukuun perinneteokseksi Lumikuningattaren, Pähkinänsärkijän ja Joutsenlammen rinnalle. Ainakin itse näkisin Saiturin joulun mielelläni uudestaankin. Kyseessä on mitä hurmaavin tanssiteos!

Näin esityksen pressilipulla maanantai-iltana 4.12.2023.

Saiturin joulu Kansallisoopperan verkkosivuilla

KESTO: 2 T 15 MIN, SIS. 1 VÄLIAJAN (30 MIN)
MILLOIN: 1.–30.12.2023
MISSÄ: PÄÄNÄYTTÄMÖ
HINNAT: 20–134 €
IKÄSUOSITUS: YLI 7-VUOTIAILLE
Teosesittelyt to 7.12. ja ti 12.12.

KOREOGRAFIA: David Bintley
MUSIIKKI: Sally Beamish
MUSIIKINJOHTO: Paul Murphy
LAVASTUS, PUVUT JA PROJISOINNIT: Anna Fleischle
VALAISTUS: Mark Henderson