Vierailin tämän viikon keskiviikkona ranskalaisessa nunnaluostarissa ystäväni Eijan kanssa. Kyseessä oli myös aikamatka vuoden 1789 Pariisiin.

Kävimme nimittäin kokemassa Kansallisoopperassa ensimmäistä kertaa esitettävän oopperan Karmeliittasisaret. Karmeliittasisarten tarina on saanut inspiraationsa Ranskan vallankumouksen kauhuista selvinneen äiti Marie de l’Incarnation de Dieun muistelmista. Vallankumoushallinnolle katolinen kirkko edusti vanhaa valtaa, joka piti kitkeä pois. He kielsivät uskonnonharjoittamisen. Nunnat kuitenkin kieltäytyivät luopumasta uskostaan.

Oopperassa pääosassa on markiisin tytär Blanche de la Force (keskiviikon näytöksessä Tuuli Takala), joka Ranskan vallankumouksen alussa päättää aviomiehen etsinnän sijasta mennä luostariin. Nuori nainen on arka ja herkkä, ja hän haluaa paeta ahdistustaan luostariin. Luostarin säännöt ja rutiinit tarjoavat hänelle turvaa, mutta pelot eivät jätä häntä silti rauhaan. Kohdatessaan pian kuoleman uhan, hänestä kasvaakin urhea marttyyri. Teoksen teemoja ovat pelko, rohkeus, solidaarisuus, vainojen uhrit ja kuolema.

Teos on kiehtova, vaikka katsoja ei meidän tapaamme myöskään olisi uskonnollinen. Tarina on dramaattinen, traaginen ja filosofinen.

Koska tapahtumapaikkana on nunnaluostari, kyseessä on myös naisyhteisöstä kertova teos, jossa on paljon vahvoja naisrooleja. Pidin erityisesti vakavan Blanchen nuoresta noviisiystävästä, iloluontoisesta sisar Constancesta (näytöksessämme roolissa oli Iris Candelaria). Miesroolejakin oopperassa on, koska nunnien lisäksi kaikki muut roolit ovat miesten: Blanchen isä ja veli, pappi sekä vallankumousta eteenpäin vievät terroristit.

Lavastuksen ja puvustuksen värit ovat harmaa, musta, valkoinen, sininen ja ruskea. Tummasävyinen ja yksinkertainen värimaailma sopii luostarin koruttomaan tyyliin. Markiisin talon ainoa huonekalu on suuri kristallikruunu. Vaikka värimaailma oli makuuni turhan karu, se sopi hyvin esitykseen ja oli tyylikäs.

Lavastus ei ole silti pelkistetty, vaan näyttävä. Aluksi markiisin asuntoa esittää puinen musta ”laatikko”, mutta seinät aukeavat sitten ristiksi ja vielä metsäksi, jossa on koko näyttämön korkuisia paksuja puita. Prioritar Mademe de Croissyn (Anna Danik) kuolinvuode luostarissa on kiinnitetty takaseinään, joten näemme, kuinka hän ”makaa” vuoteessa. Kekseliäitä ja hienoja ovat myös pahviset lavasteet, joilla nunnat muodostavat seimikuvaelmia. Yhdenmukaisissa asuissa olevat nunnat luovat hienoja joukkokohtauksia.

Erityisen hienosti on toteutettu loppukohtaus, jossa nunnat seisovat yhdessä rivissä laulaen mestauslavalla. Mestaus on toteutettu tyylikkäästi vain giljotiinin äänenä ja jokaisen laulajan erilaisena kuolinnytkähdyksenä. Kuollut nunna levittää vapautuneesti kätensä ja kävelee lavan taakse tähtitaivaaseen. Näin väkivaltaisessa lopussa on kuitenkin kauneutta ja toivoa. Käsiohjelmassa kerrotaan, että nunnat nousivat oikeastikin lavalle sotilaita vastustelematta ja yhdessä laulaen. Vaikka uhrautumisesta ilman taistelua voi olla montaa mieltä, heidän kuolemansa oli ylväs ja näyttävä.

Ranskalainen Francis Poulenc (1899–1963) kirjoitti libreton Georges Bernanosin vuonna 1949 postuumisti julkaistun näytelmän pohjalta. Oopperan Dialogues des carmélites kantaesitys pidettiin Milanossa tammikuussa 1957. Helsinkiin teos on vuokrattu Pariisin Théâtre des Champs-Élysées’stä, mutta työryhmä Suomen kansallisoopperassa on pääosin suomalaista. Kyseessä on Théâtre des Champs-Élysées’n ja Brysselin Théâtre royal de la Monnaien yhteistuotanto. Ranskalaisen ohjaajan Olivier Pyn palkittu tuotanto sai ensi-iltansa Pariisissa vuonna 2013.

Poulencin säveltämä musiikki sisältää aavemaista kauneutta, henkeviä melodioita ja kirkollisia kaikuja. Omaleimaista musiikkia on vaikea verrata muihin oopperoihin. On myös harvinaista päästä kuulemaan ranskankielistä oopperaa.

Sain esitykseen pressilipun permannolle.

FRANCIS POULENC: Karmeliittasisaret Kansallisoopperan verkkosivuilla
KESTO: 3 T, SIS. 1 VÄLIAJAN (30 MIN)
MILLOIN: 26.1.2024 – 23.2.2024
MISSÄ: PÄÄNÄYTTÄMÖ
GENRE: OOPPERA
HINNAT: 20–134 €
KIELI: RANSKA. TEKSTITYS SUOMEKSI, RUOTSIKSI JA ENGLANNIKSI
IKÄSUOSITUS: YLI 12-VUOTIAILLE

MUSIIKKI: Francis Poulenc
LIBRETTO: Francis Poulenc
MUSIIKINJOHTO: Hannu Lintu, James Sherlock
OHJAUS: Olivier Py
APULAISOHJAAJA: Daniel Izzo
LAVASTUS: Pierre-André Weitz
PUVUT: Pierre-André Weitz
VALAISTUS: Bertrand Killy