Eilen illalla Helsingin Kaupunginteatterille saapuessamme saimme huomata seuralaiseni Mariannen kanssa, että suurin osa muista aikuisista oli saapunut paikalle lapsiseuran kanssa. Kuitenkin esitys sopii hyvin myös lapsenmielisille aikuisille.

En edes muista, että olisin kuullut satua lapsena, joten minulle Veljeni Leijonamieli on liittynyt aina aikuisuuteeni. Olen jossain vaiheessa nähnyt ruotsalaisen elokuvan vuodelta 1977 sekä esityksen Suomenlinnan kesäteatterissa jo vuonna 2003. Marianne taas kertoi, että muistaa yhä, kuinka traaginen Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonamieli -kirja (julkaistu 1973) oli hänestä lapsena. Hänestä pahinta oli se, että tarinassa veljekset kuolevat kaksi kertaa.

Esitys onkin aika hurja, joten se ei sovi ihan pienimmille. Tarina käsittelee vakavia aiheita eli lapsen kuolemaa ja totalitarismia vastaan taistelemista. Esitys onkin valitettavasti erityisen ajankohtainen nyt Venäjän, Iranin, Afganistanin ja Pohjois-Korean totalitarismin sekä sotien ja kansanmurhien aikana.

Esityksen aikana usein toistettu sanoma taas siitä, että vaikka pelottaisi, pitää uskaltaa tehdä tärkeitä asioita, toimii inspiraationa kaiken ikäisille. Esityksen keskeinen, lasten elämään hyvin sopiva teema on taas lämminhenkinen sisaruus. Muita tärkeitä teemoja ovat moraalisuus ja luotettavuus.

Muistan lukeneeni, että Lindgren kirjoitti sadun alun perin lohduksi kuolemansairaille lapsille. Tarinassa kuolema esitelläänkin jännittävänä seikkailuna. Tästä lähtökohdasta onkin mielenkiintoista, että lasten kuolemaa käsittelevästä tarinasta on tullut niin suosittu ja kaikille lapsille vuosikymmenestä toiseen luettu klassikko. Toisaalta koskettaahan oma ja läheisten kuolema meitä kaikkia jossain vaiheessa.

Olen Ylen Aikuiset-sarjan (2019–2022) fani, joten halusin nähdä Veljeni Leijonamielen jo siinä 15-vuotiaan Joonatanin roolissa esiintyvän Mikko Kauppilan takia. Kauppila esittää sarjassa päähenkilön Oonan (Anna Airola) maailmanpelastajapoikaystävää ja myöhemmin eksää Kuismaa. Olen ihaillut häntä teatterinlavalla myös Bollassa ja valkokankaalla taas Tytöt tytöt tytöt -elokuvassa.

Vasta yhdeksänvuotiasta Korppua esittää myös aikuinen. Alexander Wendelin on tuttu esimerkiksi monista Lilla Teaternin näytelmistä, ja näin hänet lavalla Kris och katastof i Mumindalen -esityksessä kaksi vuotta sitten. Upeasta muuminäytelmästä oli nukettajia nyt myös Veljeni Leijonamielessä. Kauppilan ja Wendelin yhteistyö pelaa hyvin yhteen läheisinä veljeksinä.

Jos jollekulle Veljeni Leijonamielen juoni ei ole tuttu, niin tässä juonen lyhyt kuvaus Helsingin Kaupunginteatterin verkkosivuilla: ”Veljeni Leijonamieli kertoo kahdesta veljeksestä, Korpusta (Alexander Wendelin) ja Joonatanista (Mikko Kauppila). Isoveli Joonatan kuolee pelastaessaan sairasta veljeään Korppua tulipalolta, ja pian menehtyy myös Korppu. Veljekset matkaavat lyhyen maanpäällisen elämänsä jälkeen kauniiseen maahan, Nangijalaan, jossa he taistelevat yhdessä pahan voimia vastaan. Matkasta tulee huima ja jännittävä seikkailu, jonka aikana pelokkaasta Korpusta kasvaa rohkea Leijonamieli.”

Kyseessä on uudenlainen esitystapa Veljeni Leijonamielestä, koska Kaupunginteatterin esitys yhdistelee musiikkiteatteria, nukketeatteria ja koreografiaa. Esitys onkin visuaalisesti huikaisevan hieno. Veljeksiä esittävät välillä näyttelijöiden sijasta eri kokoiset nuket. Toteutus on todella kekseliäs ja kunnianhimoinen. Esimerkiksi hevosilla ratsastusta kuvataan kolmella tavalla: kolmen nukettajan liikuttamilla hevosen eri osilla ja ratsastajan istumista korkean patjan päällä, keppihevosilla sekä veljesten hevosnaamareilla ja potkulaudoilla.

Alkupuolen tulipalokohtaus on luotu tyylikkäästi liekkivaloilla ja telinevoimistelusta tutulla nauhojen liikuttelulla ilmassa. Sudet on toteutettu naamioilla ja kävelykepeillä. Sortajia esittävät eri kokoiset, palikkamaiset nuket. Sortajat ovat pelottavia mutta myös hassuja, mikä sopii lapsiyleisölle.

Kuoleman jälkeinen maailma Nangiala edustaa leikkiä ja iloa, joita Korpulla ei eläessään ollut, kun hän makasi sairasvuoteellaan. Dynaamisuutta luo kumpuileva lavastus, joka on kuin kiipeilyseinä, mitä pitkin näyttelijät kiipeävät ja liukuvat alas. Erilaisilla näyttävillä valoilla luodaan niin tähtitaivasta, metsää kuin hirmuista lohikäärmettä Katlaa. Origamikyyhkyt esittävät viestejä vieviä kyyhkysiä.

Tarina on vauhdikas seikkailu, mutta paikoitellen toki liikuttava. Kuitenkin pahinta synkkyyttä on selvästi haluttu nyt välttää, joten esimerkiksi lasten vanhempia ei kuvata yhtään. Hautajaisissakin urheaa Joonatania muistelee vain hänen opettajansa. Vielä 1970-luvulla lastenkirjoissa saatettiin juhlia kapakassa, mutta teatteriversiossa kapakassa juodaan pastellivärisiä pirtelöitä.

Puvuissa taas yhdistyvät toimivasti tämän päivän nuorten rento skeittikulttuuri keskiaikaiseen tunnelmaan, sillä Nangijalassa eletään kuin Euroopassa keskiajalla. Kirsikkalaakson vapailla ja onnellisilla ihmisillä on tunnelmaan sopivasti iloisen värikkäät asut, jotka ovat piristävä näky.

Laulut olivat toimivia ja esitystä eteenpäin vieviä, vaikka eivät yksinään mieleen jääviä. Musiikki oli vaihteeksi kivan elektronista. Kosketinsoittaja oli esillä lavalla, tapahtumien keskellä. Kuuntelin musiikkikohtauksia mielelläni, ja laulut nostivat pintaan niin jännitystä, iloa kuin suruakin. Esitys tarjoaa vauhdikkaan ja värikkään seikkailun kaikenikäisille.

Näimme esityksen pressilipuilla 10.12.2024.

Veljeni Leijonamieli Helsingin kaupunginteatterin verkkosivuilla
Suuri näyttämö – Eläintarhantie 5
Ensi-ilta 17.10.2024
Näytöksiä on tällä hetkellä 26.12.2025 asti.
Kesto: noin 2 t 30 min, sis. väliajan
Suosittelemme esitystä yli 9-vuotiaille.

Alexander Mørk-Eidem
Dramatisointi

Jakob Höglund
Ohjaus

Jakob Höglund ja työryhmä
Koreografia

Johanna Elovaara
Ohjaajan ja koreografin assistentti

Rasmus Arikka
Tekstin sovitus, käännös ja laulutekstit

Stefan Johansson
Sävellys ja äänisuunnittelu

Vilma Mattila
Lavastus

Heidi Wikar
Pukusuunnittelu

Toni Haaranen
Valo- ja videosuunnittelu

William Iles
Valo- ja videosuunnittelu

Milja Mensonen
Naamioinnin suunnittelu

Heini Maaranen
Nukkien suunnittelu

Jukka Nylund
Lauluvalmennus

Riku Suvitie
Apulaislavastaja

Ari-Pekka Lahti
Dramaturgi

Nordic Drama Corner
Esitysoikeuksien valvoja