Osallistuin toukokuun alkupuolella vanhan lukioystäväni Annastiina Heikkilän hauskoihin kirjanjulkkaireihin kirjailijatalo Villa Kivessä. Siellä juhlittiin hänen toista romaaniaan Rakkaus & armo (WSOY 2025). Kirjan lukeminen liittyy kesäkuun matkoihini, koska aloin lukea sitä kesäkuun alkupuolella lentokoneessa matkalla lomalle Amsterdamiin, ja luin kirjan loppuun viime sunnuntaina junassa matkalla takaisin Helsinkiin kesämökiltä Kerimäeltä.

Romaanin aiheita ovat uskonnollinen kultti, vaikeat sisaruussuhteet, syyllisyys ja suru. Päähenkilö on Pariisissa asuva, hieman yksinäinen 25-vuotias suomalainen Rebekka, joka on töissä hotellin ravintolassa. Hän harrastaa tuntemattomien ihmisten hautajaisissa käymistä. Hautausmaalla hän törmää toiseen surun turistiin, joka on hänen kanssaan töissä samassa hotellissa. Célinen sisko on liittynyt Ranskan maaseudulla maatilalla elävään uskonlahkoon Rakkaus & armo, eikä hänestä ole kuulunut mitään kuukausiin. Rebekka etsii myös Ranskaan kadonnutta veljeään Simoa, jonka homoutta heidän uskonnolliset vanhempansa eivät hyväksyneet. Rebekka päättää ujuttautua tähän Neitsyt Mariaa palvovaan uskonlahkoon, koska uskoo myös Simon olevan siellä.

Fiktiivisen tarinan lähtökohtana on ollut todellinen lahko nyky-Ranskassa. Annastiina kertoi nähneensä Ranskassa ollessaan uutisen pidätetystä eläkeikäisestä rouvasta, jota syytettiin oikeudessa uskonnollisten seuraajiensa kaltoinkohtelusta ja rahan keräämisestä heiltä. Annastiinan oli yllättänyt se, kuinka tavalliselta ja arkiselta nainen oli näyttänyt.

Rakkaus & armo kuvaa Rebekan silmin lahkon jäsenten harrasta omistautumista näkyjä näkevälle Elisabethille. Lahkolaiset ovat valmiita kestämään jatkuvaa nälkää, fyysistä työntekoa, eristäytymistä muusta maailmasta, vaatimattomia asuinoloja ja särkyä ilman kipulääkkeitä. Samaan aikaan Elisabeth syö vatsansa täyteen ja elelee muutenkin mukavammin kuin seuraajansa. Rebekka näkee seuraajien tilanteen epäoikeudenmukaisuuden, mutta samaan aikaan karismaattinen Elisabeth onnistuu koskettamaan myös häntä ja hämärtämään sen, mikä on totta ja mikä ei.

Kaikkitietävän kertojan kertoman tarinan välissä on välillä otteita oikeuden kuulustelupöytäkirjoista, ja kirjan aloittaa katkelma Elisabethin muistelmista. Annastiina on hyödyntänyt kirjassa myös omaa elämäänsä eli syvällistä Ranskan tuntemustaan sekä surua läheisen sisarensa kuolemasta helmikuussa 2023. Kirja onkin omistettu pikkusiskolle Annisohvi Matildalle. Toisin kuin Annastiina ja Annisohvi, kirjan sisarukset ovat taas aika etäisiä toisilleen ja myös vähän tekemisissä vanhempiensa kanssa.

Teos oli jopa yllättävän nopealukuinen ja eteni jouhevasti. Annastiina oli kirjanjulkkareissa kertonut minulle, että kirjan kirjoittaminen oli ollut vaikeaa, mutta tahmeus ei näy mitenkään lopputuloksessa. Teemat olivat synkkiä, mutta kirja ei silti ole raskas, vaan enemmänkin elämänmakuinen. Naisvetoinen tarina kuvaa todentuntuisen kompleksisia ja moniulotteisia naishahmoja.

Annastiinan kuvailujen ansiosta pystyin hyvin näkemään silmieni edessä Ranskan maaseudun ja jopa tuntemaan kolean vuoristosään ja haistamaan raikkaan ilman luonnossa, vaikka en ole vielä koskaan käynyt Ranskassa kaupunkien ulkopuolella. Juoni on persoonallinen ja mieleenjäävä. Tarinan pystyi helposti kuvittelemaan myös suomalais-ranskalaisena indie-elokuvana. Arvasin tosin aika nopeasti Simon-veljen kohtalon. Kirja loppuu toiveikkaisiin tunnelmiin: elämä jatkuu ja elämässä on kauniita asioita.

Annastiina (s. 1982) on Ranskassa pitkään työskennellyt toimittaja, joka on tullut suurelle yleisölle tutuksi Ylen ohjelmista. Hän työskentelee nykyisin kriisiviestinnän johtavana asiantuntijana konsuiltointitalo Milttonissa Helsingissä. Annastiina on julkaissut kiitetyn Vapaus valita kohtalonsa -romaanin (WSOY, 2022) sekä kaksi tietokirjaa Ranskasta, Bibistä burkininiin (S&S, 2018) ja Miksi Ranska raivoaa? (S&S, 2019). Olenkin lukenut ja arvioinut kaikki Annastiinan kirjat.

Sain kirjasta arvostelukappaleen kustantamosta.

Rakkaus & armo WSOY:n verkkosivuilla

Ilmestyi: 7.5.2025
Sivumäärä: 292